Hoitaessa Milla on hienostelevainen ja tarkka. Se tarkastelee aina miten hoitaja sen harjaa. Se ilmaisee tyytymättömyyttään hirnahtamalla vaativasti. Se on tarkka karvapeitteestään ja puhdistaa itseään usein itsekin. Se valikoi lempi-ihmisensäkin huolella ja käyttäytyy hyvin hänen seurassaan ja seisoo kiltisti paikallaan eikä pällistele kokoajan miten hän työnsä hoitaa. Milla on fiksu eläin ja tietää koska se on puhdas ja koska ei. Se nostaa kaviot kiltisti, mutta hoitaja joutuu pitämään silti kaviota ylhäällä. Milla ei ole mikään automaattikone siis. Satuloidessa se hiukan hermostuu ja steppaa, mutta rauhoittelun jälkeen se seisoo kiltisti paikallaan ja antaa laittaa satulan ja kiristää satulavyön. Se ilmaisee taas vaativalla hirnahduksella ja tuhahduksella jos satula on väärässä kohdassa tai hiukankin epämukavan tuntuinen. Se ottaa kuolaimet aika kiltisti. Joskus joutuu hiukan tappelemaan sen kanssa, mutta useimmiten se sujuu helposti. Sitten ne ei menekään helposti jos kuolaimet ovat likaiset. Se sylkäisee ne ulos. Siinä vaiheessa kun laitetaan solkia kiinni Milla seisoo varustettuna kiltisti paikallaan ilman riimunaruakin.

Ratsastaessa Milla on kuumeneva ja hienosteleva tapaus. Se kulkee aika hyvin kuolaimella, mutta jos se on kuumana, se on vaikeammin hallittava. Se kuumenee jos ravataan pitkään tai laukataan, niin että sen ei tarvitse keskittyä työn tekoon vaan se voi alkaa kiihdyttämään. Sen kanssa on tehtävä paljon pidätteitä ja saada se kuuntelemaan ennen kun laukkaa, jotta se tottelisi kuumempanakin edes jotain, ettei satu mitään ikävää. Se tanssahtelee pysähdyksissä, eikä malta edes pysähtyä. Sillä pitää olla kaikki just prikulleen niin kuin se haluaa ennen kun se suostuu kuuntelemaan. Joskus sitä joutuu herättelemään kun se kiinnostuu jostain ihan muusta. Milla ei oikein ole parhaillaan esteillä, mutta kyllä se niitäkin hyppii. Kuumuneena se rynnii esteelle ja sitä on vaikeampi pidätellä. Koulussa se sen sijaan loistaa. Se tottelee koulukentillä pikkuistakin apua eikä temppuile yhtään. Se vaistoaa koska sen pitää näyttää hyvältä luonteen suhteen. Maastossa se on ihan oma itsensä. Sateella ei kannata lähteä minnekään. Se pomppii hermostuneena sinne tänne kun vesilätäkkö tulee eteen. Se katsoo tiensä tarkasti ja varoo likastamasta itseään. Se ei ole mikään lahjakas maastoestehyppääjäkään, mutta tykkää silti ihan huvikseen hypätä niitäkin jos ne ovat matalia.

Muiden hevosten seurassa Milla on nirso itsensä. Se valitsee seuransa huolellisesti ja jos ei sopivaa löydy, se on mieluummin yksinään. Se tunkee ensimmäisten kanssa syömään ja tekee selväksi että se syö ennen vähempiarvoisia. Milla kaipaa kuitenkin toisten hevosten seuraa vaikkei se niiden kanssa sydänystäviä olekaan. Se pitää kuitenkin enemmän olla niin yksin että lähellä on muita hevosia kuin niin että se on yksin tarhassakin esimerkiksi. Sosiaalinen hevonenhan Milla silti on.